Työt

Lihansyöjäkasvi

Tilkkutyö, jo-jo-tekniikka, applikaatio, koneompelu, kone- ja käsintikkaus, kirjonta. Puuvilla, neulelanka, helmet.Työn alku juontaa jo noin kolmenkymmenen vuoden taakse, kun siskoltani leikattiin ensimmäisen kerran hyvälaatuinen kasvi. Hän sanoi sitä ”hortenssaksi”. Mielessäni näin sen moneen suuntaan rönsyilevänä ja tuuheana kukkana, joka viihtyäkseen ja rehevöityäkseen makusteli lisää ja lisää siskoni soluja. Monia vuosia myöhemmin kukka tuli mieleeni, kun olin gynekologin vastaanotolla. Hän tulkitsi minulle ultraäänen näytöltä kuvaa, jonka minä silloin näin maljakkona ja mielessäni sijoittelin siihen ”hortenssaa”. Nämä kaksi elementtiä löysivät toisensa. Siihen aikaan tein grafiikkaa, ajattelin toteuttaa aiheesta työn, mutta en koskaan saanut siihen itselleni sopivaa luonnosta. Tilkut voittivat grafiikan, materiaalit ja tekniikat muuttuivat. Aina, kun joku tuttava on kamppaillut syövän kanssa, tuo kukka-aihe on palautunut mieleen. Osa suunnitelmistani on ollut liian kauniita tuon sairauden raadollisuuden tuntien, osa niin hurjia ja osoittelevia, että katsoja olisi luultavasti tullut työstäni pahoinvoivaksi. Muutama vuosi sitten huomasin yhtenä päivänä lehdessä pienen kuvan bakteerista, jota sen viholliset olivat jo tuhoamassa. Se toi mieleeni kihokin. Repäisin kuvan talteen ja tarkistin kasvikirjasta kihokin muotoja. Yhteneväisyyksiä oli aika monia, eroja myös. Lihansyöjäkasvin elementit alkoivat olla valmiina lopulliseen työstämiseen, siitä tulisi bakteerin ja kihokin risteytys. Ruukun kankaaksi olin valinnut jo vuosia aiemmin itse värjäämäni mustan tilkun ja siihen olin ostanut kaksi musta/harmaa kirjavaa kirjontalankaa, matan ja kiiltävän. Muiden materiaalien etsintä alkoi sillä, että pyysin tilkkuilijoiden sähköpostilistalla punaisia kankaita syöpää sairastaneilta tai heidän omaisiltaan. Niistä tulisi työn tausta. Kukan varsiin sopivaa materiaalia ei ollut helppo löytää. Sen piti olla sopivan kauheaa, vähän risaa. Värjäsin sitä varten kankaita, mutta en saanut mieleistäni sävyä. Lopulta tehostelankoja järjestellessäni yksi niistä alkoi näyttää sopivalta. Kasvin lehtiin piti saada pyöreä muoto ja vähän rösöä. Muutaman kokeilun jälkeen päädyin jo- jo – tekniikkaan. Lempitekniikkani on hirsimökki ja etenkin sen muunnelmat. Tässä työssä maljakko on blokin keskusta, jonka hirsimökki kasvaa punaisista kaitalekankaista. Kasvin olen ommellut langoista koneella ja osittain käsin. Varsien päihin applikoin jo-jo –lehtiä. Niiden ympärillä on kierros pykäpistoja ja kaksi kierrosta helmiä.

Iso kuva

Seinätekstiili, 78x67 cm
Kävijöitä 7.7.2006 alkaen 53737