Työt

Jouluiloa!

Joulukortteja muutamille kädentaitoystäville. Kaikki materiaali on uudelleen käytettävissä. Tuo huopa on sattumalta osittain omatekoinen. Olen värjännyt ja pessyt koneessa pellavahuopaa, sen pitäisi kestää 40 asteen konepesu, samoin pellava/turvehuovan, joita minulla on kangasliikkeestä ja askartelukaupasta ostettuina. Ajattelin kokeilla huovasta jotakin, kassia ehkä ja pestä sen ensin, että kutistuu. Tietenkin sekoitin huovat tai oikeastaan ei koskaan tullut kaupassa puheeksi, että tuota askartelukaupan huopaa ei voi pestä - ainakaan koneessa. Niinpä sitten sulloin metrin palan pellava/turvehuopaa pesukoneeseen ja ajattelin, että siitä lähtee irtokuidut pinnasta ja ompelukone säästyy. Lähtihän siitä kuitua. Pian selvisi, että pesukoneella ei mene hyvin. Se puhisi tukehtumistaan. Soitin miehelleni. Eihän se sille mitään voinut tehdä, oli työmatkalla. Mutta joku alkuvoima piti saada, vaikka tietty oli riski saada heti kunnon ojennusta. En kehdannut soittaa huoltomiehellekään. Tajusinhan heti, että huopa oli liuennut kokonaan tai osittain koneeseen. Pesukoneen ohjekirjaakaan ei löytynyt ihan eka haulla kuin siitä koneesta, jonka saimme häälahjaksi ja jonka luovutimme miehen kummipojan perheeseen vuonna 1985, kun muutimme Helsingistä ja uuteen asuntoon tuli pesutorni. Kirjanen ja poistoputken avausohje löytyivät. Pumpun ropeli oli juuttunut nukkaan. Tyhjensin sen ja laitoin koneeseen vedenpoiston päälle, kunnes se tukehtui uudelleen. Avasin, poistin, käynnistin, avasin... Lopulta sain veden pois ja kannen auki. Suuri(n) osa huovasta oli tallella, reuna aika rynttästä, mutta systeemi pysyi hyvin koossa. Kiukuissani meinasin heittää roskiin, mutta sitten nuukuus iski - olin kuitenkin maksanut siitä. Ehkä se johonkin kävisi. Vähän näkyi reikiä siellä täällä. Jotain olin oppinut, en laittanut kuivaajaan vaan heitin pyykinkuivaustelineelle. Ennen pesua huopa oli aika toisen tuntuista. Kaikki pehmeä oli hukassa. Tuossa se härnäsi ja kiusoitteli pöydällä. En tiennyt itkeäkö vai nauraa ja etenkään en tiennyt mitä sitä voisi tehdä. Kun yhtenä päivänä haeskelin korttipohjia ostamilleni vanhoille langoille, niin silloin keksin. Tähtipusseja ostin Jouluyö, juhlayö työhön, mutta siinä tarvitsin vain hopean värisiä. Korttien tekeminen oli hauskaa. Mieheni katseli sitä sivusta ja toivoi, että minulla olisi huumorintajuisia ystäviä.

Iso kuva

Joulukortti
Kävijöitä 7.7.2006 alkaen 53668